Muutama sunnuntai sitten (Tyrant Disciple) yleisöltä sentään irtosi kommentteja illan esityksestä. Marokon yleisö taisi olla sen verran hämmentynyt, että pelkkä tähtien ( neljä ja puoli ) antaminenkin oli suurten ponnistelujen takana. Ja kaikki tämä johtui varmasti Marokon aivan erinomaisesta debyyttikeikasta. Ei aivan äkkiä olisi uskonut suurimman osan orkesterista olleen ensimmäistä kertaa live -yleisön edessä. Niinpä on vain oikeus ja kohtuus muutaman kommentin.

Progressiivisen rockin yhdistäminen mainioihin Mikkosen, anteeksi Jari K:n, lyriikoihin toimi kuin junan vessa. Ennen keikkaa miksaaja Mikuli katseli kauhun sekaisin tuntein, lue "voi v...ttu", bändin kattausta; kolme sähkökitaraa & yksi akustinen kaveriksi muutamissa biiseissä. Harkittujen sovitusten ansiosta paikoin neljällä kitaralla ( J.P., Silttu, Ari ja Jari K. ) luotiin soundimaailmaa, jota ei ole ennen Gringossa kuultu. Ilmavia ja monesti tempoltaan hankalia biisejä piti erinomaisesti kasassa rytmiryhmä Tinu ja Micu, juuri niin kuin progessa on tapana. Voipi olla, että tämä proge -läppä ei kaikkia lämmitä, joten kutsutaan bändin musaa vaikka uuden aallon suomialternatiivi-indiepoprockiksi ilman tekotaiteellista puppua. Pitemmittä puheita, kiitos!!! P.S. Silttu, still nice to have U back!

http://www.myspace.com/marokko2008